Vesistöjen perustietovaranto: Uomaverkosto

Tietoaineiston yhteenvedosta

Jokia kuvaava valtakunnallinen uomatietojärjestelmä on osa vesistöjen perustietovarantoa. Se sisältää fysiografiset ja hierarkkiset perustiedot pääsääntöisesti yli 10 km2 yläpuolisen valuma-alueen omaavista uomista. Lisäksi uomaverkosto sisältää myös vesienhoidollisesti merkittäviä alle 10 km2 yläpuolisen valuma-alueen omaavia uomia. Uomaverkosto ei sinällään kuvaa uuden vesilain vesistömääritelmän mukaista vesistöä

Uomatietojärjestelmä koostuu uomatietokannasta (VesiPetoDW) ja siihen uomatunnusten avulla yhdistettävissä olevasta paikkatietoaineistosta (Ranta10; uomaverkosto 1:10 000). Maastotietokannan rantaviiva-aineistoon (MML) on Sykessa luotu yhdistävä ja topologisesti eheä viivamainen uomaverkosto järvet ylittävine pseudouomineen. Uoma vaihtuu toiseksi yksilöllisen uomatunnuksen sekä uomatiedot omaavaksi uomaksi aina uomaverkostoon kuuluvien uomien risteyksessä sekä uoman ja järven yhtymäkohdassa.

Uomaverkoston uomia ja niiden tietoja voi tarkastella erillisessä sovelluksessa (PowerBI) Syken Hertta-ympäristötietojärjestelmässä (Vesivarat/Uomat). Aineisto kuuluu SYKEn avoimiin aineistoihin (CC BY 4.0).

Uomatietojärjestelmä sovelluksineen ja paikkatietoaineistoineen palvelee hyvin laajasti vesivarojen käyttöä ja hoitoa, vesiensuojelua ja vesientutkimusta sekä vesivaroihin liittyvää kansainvälistä ja kansallista raportointia ja tietojärjestelmätyötä.

Lisätietoja: https://ckan.ymparisto.fi/dataset/uomaverkosto https://ckan.ymparisto.fi/dataset/vesistojen-perustietovaranto

Uomatietojärjestelmän paikkatietoaineistoksi luotu uomaverkosto on laadittu MML:n maastotietokannasta luodun Ranta10-rantaviiva-aineiston pohjalta. Ranta10-aineistoon on Syke:ssä lisätty jokien keskilinjat ja järvet ylittävät pseudouomat sekä korjattu mm. mahdolliset katkeamat, jotta on saatu luotua topologisesti eheä yhdistävä verkosto. Ranta10-aineisto pohjautuu Maanmittauslaitoksen maastotietokannan vuosien 2000-2008 aineistoon (1:5 000-1:10 000). Maastotietokannan vesiin sisältyvistä kohteista mukaan on otettu alueina vakavedet sekä yli 5 m leveät virtavedet. Lisäksi mukana on maastotietokannan yli 200 m2:n kokoisia altaita. Viivoina kuvatuista alle 5 m leveistä virtavesistä on mukana vesistön päävirtausreitit sisältäen sekä 2-5 m leveitä että alle 2 m leveitä virtavesiä. Aineisto on uudelleen luokiteltu ja topologialtaan tarkistettu Sykessä.

Alustava yli 10 km2 yläpuolisen valuma-aluekokokriteerin täyttävä uomaverkosto on mallinnettu hydrologisessa mallinnusprosessissa MML:n valtakunnallisen 25 m:n korkeusmallin avulla. Hydrologisen mallinnuksen tarkkuuden parantamiseksi korkeusmallin virtausreittejä on ensin korostettu "polttamalla" siihen portaittain eri syvyyksille Ranta10 -rantaviiva-aineiston joet sekä vesialueet.

Alueelliset ympäristökeskukset (nykyisin ELY) ovat tarkistaneet mallinnetun uomaverkoston virtaussuuntien ja -reittien osalta sekä täydentäneet verkostoa alueellisesti tärkeillä kohteilla. Tarvittaessa uomaverkostoon on lisätty myös vesienhoidollisesti merkittäviä alle 10 km2 yläpuolisen valuma-alueen omaavia uomia. Lopullisen uomaverkoston muodostaa näiden mallinnettujen ja tarkistettujen uomien vastineet Ranta10-aineistossa.

Jokaiselle uomaverkoston uomalle on annettu yksilöllinen uomatunnus. Uoma vaihtuu toiseksi uomaksi aina uomaverkostoon kuuluvien uomien risteyksessä sekä uoman ja järven yhtymäkohdassa. Jokaiselle uomaverkoston uomalle on määritetty fysiografiset ja hierarkkiset perustiedot MML:n 25 m:n korkeusmallin ja Ranta10-rantaviiva-aineiston avulla. Myös ko. uomista muodostetuille uomareiteille on määritetty fysiografiset perustiedot.

Lähde: Uomatietojärjestelmä