Helsingin koko väestö ja ulkomaalaistaustaiset maan ja iän mukaan suurpiireittäin vuodesta 2004 alkaen. Sisältää tietoja kunnassa vakituisesti asuvasta väestöstä ikäryhmittäin.
Kohdejoukko ja rajaus
Väestöllä tarkoitetaan kunnassa vakituisesti asuvaa väestöä. Ne henkilöt, joilla Väestörekisterikeskuksen (VRK) ylläpitämän väestötietojärjestelmän mukaan on kotipaikka kunnassa vuodenvaihteessa, kuuluvat väestöön kansalaisuudestaan riippumatta, samoin ne Suomen kansalaiset, jotka asuvat tilapäisesti ulkomailla.
Ulkomaalaisella on kotipaikka kunnassa, jos hänen oleskelunsa on tarkoitettu kestämään tai on kestänyt vähintään yhden vuoden. Turvapaikanhakija saa kotipaikan vasta, kun hänen hakemuksensa on hyväksytty.
Kunnassa asuvat vieraan valtion lähetystöön, kaupalliseen edustustoon tai lähetetyn konsulin virastoon kuuluvat henkilöt sekä näiden perheenjäsenet ja henkilökohtainen palveluskunta eivät kuulu kunnan väestöön, elleivät ole Suomen kansalaisia. Sen sijaan Suomen ulkomailla olevien lähetystöjen ja kaupallisten edustustojen suomalainen henkilökunta sekä YK:n rauhanturvajoukoissa palvelevat luetaan kunnan väestöön.
HUOM Ulkomaalaistaustainen -käsite muuttui vuodenvaihteessa 2016/2017. Tilaston tiedot eivät ole vertailukelpoisia aikaisempiin tietoihin.
- Vuodenvaihteeseen 2015/2016 käsite määriteltiin näin: Ulkomaan kansalaiset sekä ne Suomen kansalaiset, jotka ovat syntyneet ulkomailla
- Vuodenvaihteesta 2016/2017 lähtien käsite määritellään näin: Ulkomaalaistaustaisella eli syntyperältään ulkomaalaisella tarkoitetaan henkilöä, jonka molemmat vanhemmat tai ainut tiedossa oleva vanhempi on syntynyt ulkomailla. Ulkomaalaistaustaisiksi lasketaan myös ne ulkomailla syntyneet henkilöt, joiden kummastakaan vanhemmasta ei ole tietoa väestötietojärjestelmässä. Ulkomaalaistaustaiset jakautuvat ulkomailla syntyneiden ensimmäiseen sukupolveen ja Suomessa syntyneiden toiseen sukupolveen. Henkilön taustamaa on ensisijaisesti biologisen äidin syntymävaltio. Useimpien ulkomailla syntyneiden vanhemmista ei ole Suomen väestötietojärjestelmässä tietoa, vaan heidän taustamaansa on oma syntymämaa.
Vuodenvaihteessa 1993/94 alettiin käyttää väestötietolain (507/93) mukaisesti vuodenvaihteen asukaslukua, joka korvasi aiemmin käytetyn tammikuun 1. päivän tilanteen. Erona aikaisempaan on, että vuodenvaihteen asukasluvussa eivät ole mukana vuoden ensimmäisenä päivänä syntyneet ja muuttaneet. Ennen vuotta 1990 käytettiin henkikirjoitettua väestöä koskevaa tietoa.
Vuodesta 1996 lähtien vuoden ensimmäisen päivän asukaslukutietoa muodostettaessa otetaan huomioon kaikki tammikuun loppuun (vuoteen 1990 toukokuun loppuun ja vuosina 1991-95 maaliskuun loppuun) mennessä Väestörekisterikeskuksen väestötietojärjestelmään saadut edellisen vuoden muutostiedot.
Tietojen luotettavuus
Tiedot henkilöiden asuinpaikasta saadaan väestötietojärjestelmään muuttoilmoituksen kautta.
Aluerajat
Helsingin piirijakojärjestelmän mukaiset aluerajat.
Merkintöjen selitykset
- kaksi pistettä (..): tietoa ei ole saatu tai se on liian epävarma ilmoitettavaksi
- piste (.): loogisesti mahdoton esitettäväksi
- viiva (-): suure pienempi kuin puolet käytetystä yksiköstä