Sairastavuusindeksi lasketaan kolmen väestön sairastavuutta kuvaavan rekisterimuuttujan avulla. Nämä ovat työkyvyttömyyseläkkeellä olevien osuus työikäisistä, pitkäaikaissairastavuutta kuvaava erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettujen osuus väestöstä ja väestön kuolleisuus. Sairastavuusindeksi on näiden kolmen tekijän keskiarvo.
Alueiden sairastavuus suhteutetaan joko koko Helsingin sairastavuuden keskiarvoon (Taulukko 1) tai koko maan keskiarvoon (Taulukko 2). Indeksin avulla pyritään havainnollistamaan sitä, miten tervettä tai sairasta alueen väestö on suhteessa koko kaupungin väestön (Helsinki = 100) tai koko maan väestön keskiarvoon (Suomi = 100). Indeksi lasketaan ikävakioituna, jolloin alueiden sairastavuutta voidaan verrata niiden ikärakenteiden eroista huolimatta.
Kansantauti-indeksi puolestaan kuvaa kansantautien esiintymistä alueen väestössä suhteessa koko kaupungin väestön (Helsinki = 100) tai koko maan väestön keskiarvoon (Suomi = 100). Indeksiin lasketaan mukaan seitsemän suurinta erityiskorvattavaan lääkehoitoon oikeuttavaa sairautta, joista tässä käytetään nimitystä kansantaudit. Nämä ovat astma, diabetes, nivelreuma, psykoosit, sepelvaltimotauti, sydämen vajaatoiminta ja verenpainetauti. Indeksi on näiden osaindeksien keskiarvo.
Eri vuosien aineistot eivät ole suoraan keskenään verrannollisia.
Helsingin seudun sairastavuusindeksi 2017 -aineiston lähde: Kansaneläkelaitos. Helsingin, Espoon ja Vantaan kaupungeille tehdyt erillistilastot sairastavuusindeksistä Helsingissä, Espoossa ja Vantaalla alueittain 2017.
Helsingin sairastavuusindeksi 2019 -aineiston lähde: Helsingin kaupunginkanslia. Lähdeaineisto on Kelalta, mutta indeksit on laskettu Helsingissä.
Helsingin sairastavuusindeksi 2021 -aineiston lähde: Helsingin kaupunginkanslia. Lähdeaineistot ovat Kelalta ja Tilastokeskukselta. Indeksit on laskettu Helsingin kaupungilla.