PxWeb databas

Av datasmängdens sammandrag

Uudenmaan rakennukset käyttötarkoituksen, lämmitystavan, lämmitysaineen ja kerrosalan mukaan 31.12.2010 alkaen.

Aluerajat

Helsingin seudun muodostavat neljä pääkaupunkiseudun kuntaa Helsinki, Espoo, Vantaa ja Kauniainen ja kymmenen kehyskuntaa: Hyvinkää, Järvenpää, Kerava, Kirkkonummi, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen, Sipoo Tuusula ja Vihti. Uudenmaan maakunta muodostuu Helsingin, Raaseporin, Loviisan ja Porvoon seutukunnissa.

Luokitukset

Tilastovuodesta 2020 alkaen käytössä on Rakennusluokitus 2018. Kaikkia rakennusluokituksen luokkia ei ole luettu mukaan Tilastokeskuksen rakennuskantaan. Rakennuskantaan ei pääsääntöisesti sisälly kesämökit eikä mm. maatalousrakennukset. Rakennuksen luokittelu käyttötarkoituksen mukaan johonkin luokkaan määräytyy pääasiassa sen perusteella, mihin suurinta osaa rakennuksen kerrosalasta käytetään. Valmistumisvuodella tarkoitetaan vuotta, jona rakennus valmistui käyttökuntoon. Jos valmistumisvuosi on aikaisempi kuin 1980, on valmistumisvuodeksi voitu ilmoittaa peruskorjausvuosi.

Kohdejoukko ja rajaus

Rakennuksella tarkoitetaan erillistä, sijaintipaikalleen kiinteästi rakennettua tai pystytettyä, omalla sisäänkäynnillä varustettua rakennelmaa, joka sisältää eri toimintoihin tarkoitettua katettua ja yleensä ulkoseinien tai muista rakennelmista (rakennuksista) erottavien seinien rajoittamaa tilaa. Rakennuksen kerrosalaan luetaan kerrosten pinta-alat ja se ullakon tai kellarikerrosten ala, jossa on asuin- tai työhuoneita tai muita rakennuksen pääasiallisen käyttötarkoituksen mukaisia tiloja. Kerrosala on vaakasuora pinta-ala, jota rajoittavat kerrosten seinien ulkopinnat tai niiden ajateltu jatke ulkoseinien pinnassa olevien aukkojen ja koristeosien osalta.

Källa: Uudenmaan rakennukset käyttötarkoituksen, lämmitystavan, lämmitysaineen ja kerrosalan mukaan 31.12.2010-