Erilaisia historiallisia karttoja Vantaalta. Tarkemmat tiedot eri kartoista on Tasojen kuvaukset -kohdassa.
Aineistoa voi katsella Vantaan kaupungin karttapalvelussa:
Koordinaatisto(t):
Rajapintapalvelujen osoitteet:
Julkaistut tasot:
- historia:maalajikartta_mv
- historia:vantaantilat_1983
- historia:Tikkurila_1950_rakennussuunnitelma
- historia:pitajankartta_1933
- historia:pitajankartta_1749
- historia:senaattikartta_1872
- historia:kuninkaankartta
Tasojen kuvaukset
Nimi: Maalajikartta (mustavalko)
Maalajikartassa maaperä on kartoitettu noin metrin syvyyteen. Tätä syvemmällä olevista maakerroksista maalajikartta ei anna tietoa. Maalajien kartoitustyö on tehty 1:2 000 tai 1:10 000 mittakaavassa, joten kaikkein pienimpiä maalajikuvioita ei ole esitetty. Maalajit eivät vaihdu yksiselitteisesti kartoissa esitetyn rajaviivan kohdalla, vaan rajaviiva esittää paremminkin maalajien vaihtumisvyöhykettä.
Tietojen ajantasaisuus: Maalajikartta on tehty pääosin 1980-luvulla ja edustaa sen aikaisia olosuhteita. Karttaa ei ole päivitetty.
Maalajikartan lyhenteiden selite:
- Ka tai tumma rasteri = avo- tai ohuen irtomaakerroksen peittämä kallio
- Mr = moreenimaalajit
- Sr = sora
- Hk = hiekka
- Si = siltti (aiemmin hiesu/hieta)
- Sa = savi
- Lj = lieju
- Tv = turve
- T = alue, jolla on tehty kaivua tai täyttämistä
Kaksoismerkintä tarkoittaa, että pintamaalaji muuttuu toiseksi alle metrin syvyydellä maanpinnasta. Esim. Hk/Sa tarkoittaa, että pintakerros on hiekkaa enintään 0,9 metrin syvyyteen ja maaperä on savea 1 metrin syvyydessä.
Nimi: Vantaan tilat
Aineisto sisältää vuoden 1983 ajankohdan mukaiset Vantaan tilat. Alueella, jolla ei ole asemakaavaa, rakentamista säädellään yleiskaavalla. Yleiskaavan määräyksillä sidotaan asuntojen lukumäärä vuoden 1983 yleiskaavan hyväksymisajankohdan (6.6.1983) tilojen pinta-alaan. Määräykset kohdistuvat yleiskaavan pientaloalueille A4, kyläalueille AT, maatalousalueille MT ja maa- ja metsätalousvaltaisille alueille M.
Nimi: Tikkurilan rakennussuunnitelma 1950
Kartta Tikkurilan rakennussuunnitelma-alueesta Tikkurilan, Suutarinkylän ja Hakkilan kylissä Helsingin kaupungissa ja maalaiskunnassa Uudenmaan lääniä.
Rakennussuunnitelmamittauksen suorittanut vv 1937-47 maanmittausinsinööri Niilo Tarkka.
Mittauksen loppuunsaattanut vv 1947-50 maanmittausinsinööri J. Rauniomäki.
Nimi: Pitäjänkartta 1933
Maanmittaushallitus valmisti pitäjänkarttaa 1:20 000 vuosina 1825–1950. Valmistus tapahtui pitäjäkohtaisesti 1825–1915 ja karttalehdittäin 1916–1950. Vuodesta 1927 alkaen pitäjänkartat julkaistiin ns. yleislehtijaossa 10 km x 10 km:n lehtinä.
Nimi: Pitäjänkartta 1749
Friedrich Johan Fonseenin kartta Helsingin pitäjästä vuodelta 1749.
Lähde: Krigsarkivet (Sverige) - Sota-arkisto (Ruotsi). Kaupungin paikkatietotiimin toimesta laitettu nykyiseen koordinaatistoon.
Nimi: Senaatinkartta 1872
Kartta perustuu Venäjän sotaministeriön topografisen osaston vuosina 1870-1907 mittakaavassa 1:21 000 tekemiin kartoituksiin suurin piirtein linjan Pori-Käkisalmi eteläpuoleisesta Suomesta.
Nimi: Kuninkaankartta
Kuninkaan kartasto 1776-1805
Vuosina 1776-1805 toteutettiin Suomessa laaja sotilaskartoitus, ns. rekognosointikartoitus. Työohjeen mukaan kartat tuli laatia niin tarkoiksi, että mikään sotilaallisesti merkittävä maastonkohta ei jäisi huomioimatta. Karttojen avulla sotapäällikön oli kyettävä suunnittelemaan sekä hyökkäys- että puolustustoimet maastoa tuntematta. Tämän johdosta kartoissa kuvataan mm. tiestöä (myös talviteitä), vesireittejä, rustholleja, torppia ja pappiloita.
Karttojen pohjana on käytetty vanhempia geometrisiä karttoja, joissa esiintyneitä tietoja kartoittajat sekä täydensivät että korjasivat työskennellessään kentällä. Lisäksi kartoittajat ovat joissain tapauksissa käyttäneet paikallisten asukkaiden apua tiestön, maaston sekä paikkakunnan nimistön selvittämisessä. Kartassa käytetty kieli on Ruotsi.
Käsinpiirrettyjen alkuperäisten karttojen säilytyspaikka on Ruotsin valtionarkisto Tukholmassa.
Lähde: Krigsarkivet, Finska rekognosceringsverket.