Valtiovarainministeriön tiedon hyödyntämisen ja avaamisen hanke (TiHA) järjesti kaikille avoimen hankkeen loppuseminaarin torstaina 3.11.2022. Tapahtumassa keskusteltiin tiedon jakamisesta ja yhteisistä toimintamalleista, tiedon laadun edistämisestä sekä API-periaatteista ja yhteentoimivuudesta. Hankkeen tuotoksiin oltiin tyytyväisiä ja niistä käytiin aktiivista keskustelua. Voit katsoa tallenteen seminaarista valtiovarainministeriön YouTube-kanavalta.
Digi- ja väestötietovirasto osallistui hankkeen työpaketteihin 2 tiedon saatavuus ja 4 tiedon semanttinen ja tekninen yhteentoimivuus. Tilaisuudessa käsiteltiin myös tiedon laadun työpakettia 3.
Mistä uusia tiedon avauksia?
Tiedon jakamisesta oli keskustelemassa Digi- ja väestötietoviraston tiedon hyödyntämisen ja avaamisen palvelukokonaisuuden palveluomistaja Anssi Ahlberg, Charlotta Grönqvist Porvoon kaupungilta ja Tarmo Toikkanen Open Knowledge Finlandilta (OKFI) ja Sitralta. Digi- ja väestötietovirasto on osallistunut TiHA-hankkeen tiedon saatavuuden työpakettiin 2, jossa kehitettiin muun muassa avoidata.fi-palvelussa julkaistu tiedon jakamisen toimintamalli.
Paneelissa oltiin samaa mieltä siitä, että tiedon jakamisen eteen on vuosien saatossa tehty paljon työtä. Alkuvuodesta julkaistu periaatepäätös tiedon hyödyntämiseksi ja avaamiseksi ja tiedon jakamisen toimintamalli ovat hyviä askelia eteenpäin. Tiedon avaamisen avuksi on saatavilla erilaisia työkaluja, mutta ne eivät kuitenkaan ole johtaneet datan avausten lisääntymiseen. Kysymys onkin, että miten esimerkiksi tiedon jakamisen toimintamalli saadaan toteutettua käytännössä.
Porvoon kaupungin vinkki oli sisällyttää datan avaaminen kaupungin strategiaan, jolloin ajankäytössä voi vedota siihen. Organisaatioiden resurssit ovat yleensä tiukalla, joten lakisääteiset asiat tehdään ensin, jonka jälkeen katsotaan, mihin muuhun aika riittää. Keskustelussa kaivattiin esimerkkejä siitä, miten datan avaaminen on johtanut konkreettisiin kustannussäästöihin, sillä niillä voisi sitten perustella investoimista tiedon jakamiseen.
Yhdeksi datan jakamista hidastavaksi tekijäksi tunnistettiin täydellisyyden tavoittelu. Paneelissa toivottiin, että organisaatiot uskaltaisivat julkaista dataansa pienemmällä kynnyksellä, vaikka sen laatu ei välttämättä olisi täydellinen. Tämän yhteydessä nostettiin esiin TiHA-hankkeessa tuotetut laatukriteerit, joita voi käyttää datan laadun arvioimiseen. Julkaistun datan yhteyteen voi ja kannattaakin laittaa huomio siitä, että laadussa on parantamisen varaa. Laatua voi myöhemmin parantaa mahdollisuuksien mukaan yhdessä datan hyödyntäjien kanssa.
Esimerkiksi hyvästä yhteistyöstä datan hyödyntäjien kanssa nostettiin Sitran järjestämä ratkaisuhaku, jossa etsitään ratkaisuja järkevään energian käyttöön. Sähkön tuottajat olivat keskustelleet yhdessä startup-yritysten kanssa siitä, millaista dataa heillä on tarjota datan hyödyntäjille, ja startupit olivat vastavuoroisesti esittäneet toiveita datasta, jota he tarvitsisivat uusien palveluiden luomiseen.
Vaikka heikompilaatuistakin dataa toivottiin julkaistavaksi, oli samalla puhetta siitä, että datojen pitäisi jatkossa olla entistä yhteentoimivampia. Tämä tarkoittaa sitä, että samankaltainen data olisi avattu samassa muodossa samalla tavalla, jotta sitä olisi helppo hyödyntää. Datassa pitäisi käyttää myös samoja määritelmiä, jotta kaikki ymmärtävät toisiaan samalla tavalla. Yhteentoimivia määritelmiä voi luoda esimerkiksi hyödyntämällä Yhteentoimivuusalustan työkaluja. Semanttisen yhteentoimivuuden lisäksi Eurooppalaisen yhteentoimivuuden viitekehyksen (EIF) mukaan myös lainsäädännön, organisaation ja teknologian pitäisi olla yhteentoimivaa, kun kehitetään yhteentoimivia digitaalisia palveluita.
Tulevat EU:n digisäädökset vaikuttavat väistämättä datan jakamiseen myös Suomessa. Esimerkkinä keskustelussa nousi sääntely arvokkaaksi määritellyistä tietoaineistoisto, jotka täytyy jatkossa jakaa ohjelmointirajapintojen kautta. Tämä tulee kasvattamaan ohjelmointirajapintojen käyttöä entisestään. TiHA-hankkeessa tuotettiin ohjelmointirajapintojen suunnittelun avuksi API-periaatteet, jotka on jatkossa tarkoitus kytkeä entistä paremmin tiedon jakamisen toimintamalliin. Lisäksi toimintamallin sisällöstä pyritään tekemään käytännönläheisempää. Muun muassa tietosuojan ja avoimen datan suhteeseen toivottiin selkeytystä.
API-periaatteiden ja yhteentoimivuuden toteuttaminen vaatii resursseja
Tiedon yhteentoimivuudesta ja API-periaatteiden soveltamisesta oli tapahtumassa keskustelemassa Sanna Mäki-Karvia Verohallinnolta, Anssi Hänninen ympäristöministeriöltä ja Mika Leivo Helsingin kaupungilta. Digi- ja väestötietovirasto on osallistunut TiHA-hankkeen tiedon semanttisen ja teknisen yhteentoimivuuden työpakettiin 4 muun muassa koordinoimalla rajapintaverkostotyötä, joka tukee työpaketissa kehitettyjä API-periaatteita.
Keskustelussa todettiin, että julkisen hallinnon yhteentoimivuudessa on vielä paljon tehtävää, vaikka ilahduttavia alkujakin on jo nähty. Suurimmiksi pullonkauloiksi yhteentoimivuuden edistämisessä tunnistettiin puutteelliset resurssit, organisaatiorajat ja tiedon jakamista rajoittava lainsäädäntö. Niin semanttisen kuin teknisenkin yhteentoimivuuden kehittäminen vaatii resursseja ja rahaa ja molemmista on usein puutetta. Vastuut ja rahoitus voivat olla epäselviä erityisesti organisaatioiden välisiä ohjelmointirajapintoja kehitettäessä.
API-periaatteista etenkin yhteistyön, tarvelähtöisyyden ja yhteentoimivuuden periaatteet saivat keskustelijoilta kiitosta. Keskustelussa korostui, että ohjelmointirajapinnat eivät yksinään ratkaise julkishallinnon yhteentoimivuuden ongelmia, vaan tarvitaan paljon sekä organisaation sisäistä yhteistyötä että eri organisaatioiden välistä vuoropuhelua. Ohjelmointirajapintoja ei myöskään pitäisi kehittää vain kehittämisen ilosta, vaan oikeaan tunnistettuun käyttötarpeeseen. Kehittämisen pitäisi siis lähteä asiakkaiden tarpeiden kartoituksesta.
Yhteentoimivuus pitäisi huomioida kokonaisvaltaisesti myös teknisessä kehitystyössä. Ei riitä, että paperinen lomake digitalisoidaan tekemällä sama lomake sähköisenä, vaan sitä suunnitellessa pitäisi selvittää, mitä tietoja voi saada eri rekistereistä ohjelmointirajapintojen kautta, niin että lomakkeen täyttäjän ei turhaan tarvitse kertoa samoja tietoja moneen kertaan. Esimerkiksi henkilön osoitetiedot saa ajantasaisena Väestötietorekisteristä, jolloin niitä ei pidä kysyä henkilöltä itseltään uudestaan.
Paneelin lopuksi toivottiin, että yhteentoimivuus löytyisi seuraavastakin hallitusohjelmasta ja yhteistyötä yhteentoimivuuden edistämiseksi tehtäisiin vielä entistäkin enemmän.
Hyvällä yhteistyöllä eteenpäin
Hyvän yhteistyön merkitys korostui läpi seminaarin ja se toivottavasti jatkuu, vaikka hanke päättyykin.
Julkaisemme tiedon jakamisen toimintamallista marraskuussa 2022 avoimen kommentointikierroksen perusteella muokatun päivitetyn version sekä kieliversiot ruotsiksi ja englanniksi. Toimintamallin kehitys jatkuu ensi vuonna.
API-periaatteita tukeva verkostotyö on ollut käynnissä alkuvuodesta 2022 lähtien. Kerromme verkostotyössä esiin tulleista oivalluksista sekä organisaatioiden kokemuksia API-periaatteiden soveltamisesta vielä loppuvuoden aikana.