HUOM: Vuoden 2023 sosiaali- ja terveydenhuollon rakenteiden uudistuksen jälkeen sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisvastuu siirtyi hyvinvointialueille ja Kuusikko-yhteistyö päättyi kesäkuussa 2023 sosiaali- ja terveyspalveluiden osalta. Tästä syystä tietoaineisto päättyy vuoden 2021 tietoihin.
Vammaisten palvelujen asiakasmäärät, suoritteet ja kustannukset Suomen kuudessa suurimmassa kaupungissa vuosina 2004-2021.
Aineistoon on vuodesta 2017 alkaen yhdistetty kehitysvammahuollon vertailu.
Aineisto sisältää tietoja kehitysvammaisten erityishuollosta annetun lain (519/1977) sekä vammaispalvelulain (380/1987) nojalla vammaisille järjestetyistä palveluista Suomen kuudessa suurimmassa kaupungissa. Kehitysvammaiset henkilöt voivat saada kunnan järjestämiä palveluja myös muiden ensisijaisten lakien perusteella, esimerkiksi sosiaalihuoltolain (1301/2014) nojalla. Pääsääntöisesti aineisto ei sisällä tietoja näiden muiden ensisijaisten lakien perusteella myönnetyistä palveluista. Poikkeuksena tähän ovat kuljetuspalvelujen tiedot, joihin on sisällytetty myös sosiaalihuoltolain mukaiset kuljetuspalvelut. Lisäksi Turun tiedoissa on mukana sosiaalihuoltolain mukaisia palveluja. Kehitysvammaisille myönnetään palveluja myös vammaispalvelulain (380/1987) perusteella, ja nämä palvelut sisältyvät aineistossa vammaispalvelujen osuuteen. Tiedonkeruuseen sovitut määritelmät löytyvät tiedoston välilehdiltä. Lisätietoja palvelujen organisoimisesta kunnissa löytyy Kuusikko-työryhmän kokoamasta raportista kuusikkokunnat.fi.
Mukana olevat palvelukokonaisuudet ovat henkilökohtainen apu, avohuollon palvelut (kuljetuspalvelut, asumista tukevat palvelut sekä työ- ja päivätoiminta), ympärivuorokautiset asumispalvelut, kehitysvammaisten perhehoito ja kehitysvammaisten laitoshoito.
Kuutoskaupungit muodostuvat Suomen kuudesta väkiluvultaan suurimmasta kaupungista. Väestömäärän mukaisessa järjestyksessä kuutoskaupunkeihin kuuluvat Helsinki, Espoo, Tampere, Vantaa, Oulu ja Turku. Kuusikko-työryhmissä vertaillaan kaupunkien sosiaali- ja terveyspalveluja, työllisyyspalveluja sekä varhaiskasvatuspalveluja. Tiedot asiakasmääristä, suoritteista, henkilöstöstä ja kustannuksista on pääasiassa koottu kuntien omista tietojärjestelmistä ja tilinpäätöksistä. Kaupunkien asiantuntijat sopivat tiedonkeruulle mahdollisimman yhdenmukaiset määritelmät ja toteuttavat tiedonkeruun käytännössä.