Pirkanmaan arvokkaiden kallioalueiden nykytilan selvitys tehtiin vuonna 2015 osana pohjavesien suojelun ja kiviaineshuollon yhteensovittamishanketta (POSKI). Aineisto sisältää selvityksen yhteydessä läpikäytyjen Pirkanmaan arvokkaiden kallioalueiden rajaukset. Selvityksen tavoitteena oli tarkistaa, ovatko Suomen ympäristökeskuksen 1990-luvulla inventoimien kallioalueiden arvot säilyneet ja paljonko arvokkaille kallioalueille on myönnetty maa-aineslain mukaisia kalliokiviaineksen ottamislupia. Tarkistus perustuu pääosin ilmakuvilta ja maastokartoilta tehtyihin havaintoihin. Selvitysraportissa esitetään alueet, joissa on tapahtunut maankäytön muutoksia.
Pirkanmaan liitto sai POSKI-hankkeeseen Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen myöntämänä rahoitusta Euroopan aluekehitysrahastosta (EAKR). POSKI-hankkeen rahoitukseen osallistuivat lisäksi Pirkanmaan liitto, Geologian tutkimuskeskus, Kangasalan kunta, Lempäälän kunta, Nokian kaupunki, Pirkkalan kunta, Tampereen kaupunki ja Ylöjärven kaupunki.
Valtakunnallisesti ja maakunnallisesti arvokkaat (luokat 1–4) osoitetaan Pirkanmaan maakuntakaavassa 2040 arvokkaina geologisina muodostumina. Arvoluokkien 5 ja 6 kallioalueet ovat paikallisesti arvokkaita.
Aineisto toimii päätöksenteon tukena maa-aineslain ja rakennuslain mukaisia ratkaisuja tehtäessä. Arvokkaat kallioalueet tulee ottaa huomioon suunniteltaessa näiden alueiden maankäyttöä.
Tarkemmat tiedot Pirkanmaan arvokkaat kallioalueista ovat saatavissa Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) inventointiraporteissa. Suomen ympäristökeskus toteutti inventointiin liittyvät maastotyöt Turun ja Porin sekä Hämeen läänissä 1990-luvun alussa. Nykyinen Pirkanmaa sijaitsee osittain kummankin mainitun läänin alueella ja Pirkanmaalle sijoittuu yhteensä 154 valtakunnallisesti ja 151 paikallisesti arvokasta kallioaluekokonaisuutta. Inventoinnit liittyvät ympäristöministeriön vuonna 1987 käynnistämään valtakunnalliseen hankkeeseen, jossa kehitettiin menetelmiä luonnon- ja maisemansuojelullisesti arvokkaiden kallioalueiden inventoimiseksi. Maa-aineslain mukaisia kalliokiviaineksen ottamislupia myönnettäessä kallioalueiden maisemalliset ja luonnontieteelliset arvot on tunnettava.
Husa, J., Kontula, T. & Heikkinen R. (1996). Hämeen läänin luonnon- ja maisemansuojelun kannalta arvokkaat kallioalueet. Osa I ja Osa II. Suomen ympäristökeskus, luonto- ja maankäyttöyksikkö. Julkaisemattomat monisteet. 460 s.
Heikkinen, R. & Husa, J. (1995). Luonnon- ja maisemansuojelun kannalta arvokkaat kallio-alueet Turun ja Porin läänissä. Vesi ja ympäristöhallituksen julkaisuja. Sarja A 210. 321 s. Painos loppu.
Suomen ympäristökeskus (1998). Kanta-Hämeen, Pirkanmaan ja Päijät-Hämeen vuosina 1993-1995 inventoidut kallio-alueet: arvoluokkien 5 ja 6 kuvaukset ja karttarajaukset, OSA I ja OSA II. Suomen ympäristökeskus, luonto- ja maankäyttöyksikkö.
Heikkinen, R. & Husa, J. (1995). Turun ja Porin läänin inventoidut arvoluokkien 5 ja 6 kallioalueet, yleiskuvaukset ja karttarajaukset, OSA I ja OSA II. Suomen ympäristökeskus, luonto- ja maankäyttöyksikkö.
Attribuuttitaulukkoon on koottu alueiden tietoja seuraavasti:
Nimi: kallioalueen nimi
Kunta: kallioalueen sijaintikunta/kunnat
Arvo: Valtakunnallisesti tai paikallisesti arvokas; Arvoluokka: 1= ainutlaatuinen kallioalue, 2= erittäin arvokas kallioalue, 3= hyvin arvokas kallioalue, 4= arvokas kallioalue; 5= kohtalaisen arvokas kallioalue, 6= jonkin verran arvokas kallioalue, 7= kallioalueen maisema- ja luontoarvot vähäiset
Arvol_teks: arvoluokan sanallinen kuvaus
Ge2_alue: alue, joka on tarkoitus merkitä arvokkaana geologisena muodostumana Pirkanmaan maakuntakaavaan 2040 (kyllä/ei)
LsKallioAl: Aluetunnus, joka on sama kuin Hertan luonnonsuojelualuerekisterissä. Tunnuksen kolme ensimmäistä kirjainta kertovat mihin suojeluohjelmatyyppiin kohde kuuluu (KAO=arvokkaat kallioalueet), kaksi seuraavaa numeroa vastaavat vanhan läänin (ennen 1.9.1997) numeroa ja loput neljä numeroa ovat järjestysnumeroita
Ala_ha: pinta-ala hehtaareina
Shape= Aineistotyyppi