Avoin data on helposti uudelleen käytettävä raaka-aine liiketoiminnalle. Liiketoiminnassa hyödynnetään yhä enemmän (avointa) tietoa eri tavoin. Suomeen on syntynyt merkittävä määrä taloudellisia hyötyjä avoimesta datasta muutaman viime vuoden aikana.

Mitä päätöksiä kannattaa tehdä arvaamalla, jos siihen olisi (avointa) tietoa käytössä? Tietoperusteinen päätöksenteko yleistyy koko ajan. Esimerkiksi kaupparekisterin tietoja käytetään jossain muodossa kaikissa yrityksissä päätöksenteon tukena. Lisäksi avoimen datan päälle syntyy uusia yrityksiä ja tuotteita. Etlan ja Open Knowledge Finland ry:n tekemän tutkimuksen mukaan:

Avointa dataa ja massadataa innovaatioissaan hyödyntäneet yritykset tekevät muita yrityksiä huomattavasti todennäköisemmin uusia tuoteinnovaatioita. Dataa uusien tuotteiden kehittämisessä hyödyntäneet yritykset ovat kasvaneet muita yrityksiä nopeammin jollakin tietointensiivillä sektoreilla.

Avoimen datan taloudellista vaikuttavuutta voidaan mitata eri tasoilla kansantalouden tasolta aina kansalaistasolle asti. Erilaisia liiketoimintamalleja on loputon määrä. Lopulta ne ovat ihmisen mielikuvituksesta ja osaamisesta kiinni. Professori Matti Rossi on tunnistanut viisi erilaista ekosysteemiroolia (pdf, englanniksi):

1. Datan avaaja. Hyödyt ovat usein kustannussäästöjä. Julkinen toimija saa esimerkiksi sellaista osaamista ja sovelluksia käyttöönsä, mitä se ei muuten saisi.
2. Datan muokkaaja ja jalostaja. Tarvitaan alustoja, joiden avulla datan haku, standardisointi ja muokkaus tehdään keskitetysti. Muuten kaikki tekevät sen erikseen.
3. Analysoija. Luo datasta ymmärrystä ja myy sen loppuasiakkaalle (esimerkiksi kansalaiselle). Asiakkaana voivat olla myös julkiset tahot, jotka pyrkivät ymmärtämään omaa dataansa paremmin.
4. Käyttäjäkokemuksen luojat. Luodaan lisäarvoa paketoimalla data ohjelmiston tai digitaalisen palvelun sisään, jonka avulla sitä helppo käyttää.
5. Konsultit. Neuvovat avoimen datan käytössä ja hyödyntämisessä.

Yleinen metafora, jossa avointa dataa verrataan veteen, voidaan ymmärtää toisaalta niin, että data on raaka-ainetta, josta voidaan jalostaa monia tuotteita. Toisaalta voidaan ajatella, että avoin data on kasviöljyä, joka voitelee yhteiskunnan rattaat pyörimään entistä sujuvammin.

Data on uudelleen käytettävää vettä, josta tietoyhteiskunnan palvelut yhä enemmän rakentuvat. Datan käyttö luo lisäarvoa, mutta sen kopioinnin kustannukset ovat vain marginaalisia.

Julkishallinnon ohella myös yritysten datan avaaminen lisääntyy tulevaisuudessa. Yritykset voivat muun muassa ruokkia brändiuskollisuutta avaamalla kohderyhmäänsä kiinnostavia tietovarantoja tai laajentaa omaa ekosysteemiään eri tavoin. Reaktor on etsinyt ja löytänyt uusia työntekijöitä avoimen datan päälle rakennettujen ohjelmistojen avulla. Ne ovat toimineet yrityksille myös julkisina referensseinä omasta osaamisesta. Myös Gofore on valinnut kesätyöntekijöitä avoimen datan päälle tehtyjen hackathon-toteutuksien avulla.

Tietoja avaava yritys voi löytää merkittäviä kustannus- ja brändihyötyjä toimimalla läpinäkyvästi. Avaamalla tuotteiden tuotantoketjut läpinäkyviksi, voi yritys viestiä uskottavasti toimivansa esimerkiksi eettisten periaatteiden ja kestävän kehityksen mukaisesti. Avoimella datalla on yhä enemmän tekemistä myös resurssitehokkuuden ja ilmastonmuutoksen torjumisessa. Esimerkiksi Helsingissä kerätään iot-sensoreilla tietoa ilmanlaadusta ja pienhiukkasista, josta luodaan joukkoistamalla avointa dataa.

Avoin data on helpoin tapa jakaa tietoa uudelleenkäytettäväksi laajasti

Merkittävä osa avoimen datan liiketoimintahyödyistä on epäsuoria: avointa dataa käytetään esimerkiksi osana palvelua tai tuotetta, sen avulla parannetaan yritysten päätöksentekoa tai prosessien automatisointia. Avoimen tiedon vaikutuksia ovat muun muassa yritysten osalta niiden avoimeen dataan perustuvat uudet tuotteet ja palvelut, toiminnan tehostaminen uusilla, dataperusteisilla päätöksentekojärjestelmillä sekä uuden yritystoiminnan syntyminen. Parhaimmillaan dataperusteisista innovaatioista syntyy kasvua ja tuottavuuden paranemista.

Toisaalta organisaatioilla on usein dataa niin paljon, että ne pystyvät hyödyntämään sen mahdollisuuksista vain pienen osan. Siksi datan avaaminen on usein organisaatioiden koko toimintaympäristöä hyödyttävää. Toistaiseksi vain harvalla organisaatiolla on olemassa datastrategia, jossa organisaatiot miettivät dataa strategisena resurssina ja uuden liiketoiminnan mahdollistajana.

Avointa dataa hyödynnetään yhä enemmän tekoälyn/koneälyn opettamiseen. Esimerkiksi julkisen hallinnon rekistereistä julkaistu avoin data on hyvin arvokasta koneoppimisen kannalta, koska sen sisältämän tiedon laatu ja oikeellisuus ovat usein muuhun dataan verrattuna hyvin korkealla tasolla. Tekoälyssä kilpaillaan pääosin kahdella asialla: algoritmeilla ja niitä opettavalla datalla.

Esimerkiksi vainu.io ja MaaS Global ovat käytännön esimerkkejä siitä, miten avoin data luo uutta yritystoimintaa Suomeen ja siinä samalla työpaikkoja. Talouselämä lehti valitsi Maas Globalin Suomen kymmenen lupaavimman startupin joukkoon helmikuussa 2019.

Tutustu myös Euroopan dataportaalin selvitykseen julkisen datan arvosta ja ja sen käytön vaikutuksista (pdf, englanniksi).