6. Julkaiseminen

Tämän vaiheen voi toteuttaa esimerkiksi näin

Organisaation tiedon jakamista edistävä henkilö ja datan hallinnoija

  • laativat datalle kattavat metatiedot,
  • selvittävät, missä datan voi julkaista,
  • julkaisevat datan dataportaalissa, kuten Avoindatassa ja
  • sopivat yhdessä organisaation viestinnän kanssa, miten datan julkaisemisesta viestitään.

Organisaation IT-asiantuntijat

  • valmistelevat datan julkaisua varten. 

Metatietojen kuvaus

Tässä osiossa käydään läpi, mitä metatiedot ovat sekä miksi ja miten organisaation on hyvä kuvata avattava tietoaineisto sekä missä kuvailutiedot voidaan julkaista. Kuvailutietoja kutsutaan myös metatiedoiksi tai metadataksi.

Avoindata Note icon

INSPIRE-direktiivi

INSPIRE-direktiivin mukaan EU:n jäsenmaiden on laadittava metatiedot direktiivin piiriin kuuluvista paikkatietoaineistoista ja -palveluista sekä julkaistava ne hakupalvelussa, joka on Suomessa Paikkatietohakemisto.

Avoindata Note icon

Datanhallinta-asetus (DGA)

Huomaathan, että datanhallinta-asetus velvoittaa kuvailemaan asetuksen piiriin kuuluvat tietoaineistot Suojattudata-palvelussa.

Mitä metatiedot ovat?

Aineistoilla on yleensä kahdenlaisia metatietoja.

  • Aineiston sisäiset metatiedot, joissa kuvataan aineiston tietokentät ja niiden rakenteet, merkitykset ja kytkökset toisiinsa.
    • Esimerkiksi tietomallissa voidaan määritellä, missä muodossa taulukon päivämäärä on tai mitä taulukon sarakkeella “nimi” tarkoitetaan.
    • Tietomallin määrittelemisessä voi hyödyntää esimerkiksi Yhteentoimivuusalustan tietomallit-työkalua.
  • Aineiston ulkoiset metatiedot, joissa kuvaillaan koko aineistoa, esimerkiksi sen ylläpitäjää, laatua ja sitä, kuinka aineisto on syntynyt.

Esimerkkejä tietoaineiston metatiedoista

Tietoaineiston metatietoja ovat esimerkiksi seuraavat:

  • Perustiedot, kuten nimi ja lisenssi
    • Kun julkaiset tietoaineiston dataportaalissa, tarvittavat perustiedot ovat yleensä pakollisia kenttiä
  • Kuvaus datan sisällöstä ja mahdollisista puutteista
  • Tiedon laadun kuvaus julkishallinnon yhteisten laatukriteerien mittaristoa hyödyntäen
  • Tiedon tuotantoprosessi
    • Mahdolliset tietoaineiston tuottamiseen liittyvät laskentakaavat tai vastaavat mikäli mahdollista
  • Tietoaineiston ylläpitäjän yhteystiedot
  • Tietoaineiston päivitysajankohta ja päivityssykli
    • Rajapintajakeluna jaettava tieto (kuten säätiedot) voi päivittyä jopa reaaliaikaisesti, mutta tiedostona jaettua tietoa (kuten tilastotietoa) voidaan päivittää harvemmin, esimerkiksi kerran vuodessa.

Miksi tietoaineiston kuvaileminen on tärkeää?

Tietoaineiston kuvaileminen auttaa datan käyttäjiä, niin ihmisiä kuin koneitakin, ymmärtämään dataa ja siten helpottaa sen uudelleenkäyttöä. Dataa kuvailevat metatiedot kertovat esimerkiksi datan alkuperästä, rakenteesta tai datan käyttöehdoista. Ilman näitä tietoja datan hyödyntäminen olisi mahdotonta. Julkaistaessa dataa internetissä sen alkuperäinen konteksti katoaa helposti, jonka takia on erityisen tärkeää tarjota käyttäjälle metatietoja.

Esimerkki

Jos tietoaineistossa esiintyy numero 37, voi se ilman metatietoja viitata esimerkiksi sisälämpötilaan, kengänkokoon, istumapaikkaan tai johonkin muuhun asiaan. Ainoastaan metatietojen avulla numeron merkityksen voi ymmärtää oikein. Tässä tapauksessa metatiedoissa tulisi kuvata, että tietoaineiston numerot viittaavat sisälämpötilaan ja lämpötilat ovat annettu celsiusasteina.

Miten avattava tieto kannattaa kuvailla?

Avattavan tietoaineiston kuvailemiseen ei ole olemassa tiedonhallintalautakunnan suositusta, mutta esimerkiksi Avoindata-palvelussa julkaistavissa metatiedoissa käytetään EU-maiden yhteistä DCAT-AP-tietomallia. Data.europa.eu-portaali arvioi palveluun harvestoituja metatietoja hyödyntäen FAIR-periaatteiden osa-alueita.

Mikä on DCAT-AP-tietomalli?

DCAT-AP on EU-maiden yhteinen sopimus siitä, mitä metatietoja avoimen datan tietoaineistoista tulisi tarjota. Sen tarkoituksena on yhtenäistää eri maiden metatietovaatimuksia ja siten helpottaa datan hyödyntämistä. Kun kaikki maat tarjoavat aineistoistaan samanlaista tietoa samanlaisessa muodossa, kansainvälisten sovellusten kehittäminen helpottuu. 

DCAT-AP-tietomalli perustuu World Wide Web Consortiumin (W3C) luomaan kuvailusanastoon DCAT (Data Catalog Vocabulary). DCAT-kuvailusanaston tarkoituksena on yhtenäistää erilaisten tietoaineistojen jakamiseen tarkoitettujen palveluiden käyttämiä metatietoja.

DCAT-AP yhtenäistää eri maiden dataportaalien vaatimia metatietoja tarjoamalla yhteisen metatietomallin, jota kaikki dataportaalit voivat hyödyntää. Metatietomalli määrittelee esimerkiksi, että kaikilla tietoaineistoilla täytyy olla nimi ja kuvaus. Lisäksi DCAT-AP:ssa on suositeltuja ja valinnaisia kenttiä kuten avainsana.

DCAT-AP:sta on erikseen omat versiot paikkatiedolle (GeoDCAT-AP) ja tilastodatalle (StatDCAT-AP). 

DCAT-AP-tietomallin käyttämisen hyötyjä

  • Aineistoista tulee yhteentoimivampia ja niitä on helpompi hyödyntää myös kansainvälisesti, kun eri maiden tietoaineistot kuvaillaan samalla tavalla.
    • Esimerkiksi kaikista aineistoista on saatavilla kuvaus datan sisällöstä ja kuvaus on mielellään tarjolla myös englanniksi
  • Ennalta määritelty minimimäärä kuvailutietoja takaa, että tietoaineistot ovat kuvailtu riittävän laadukkaasti
    • Datan hyödyntäjien on mahdotonta hyödyntää dataa, jonka kuvailutietoihin ei ole esimerkiksi lisätty lisenssiä, sillä hyödyntäjä ei voi tietää, mitä ehtoja datan käyttämiseen liittyy. 
  • Aineistojen löydettävyys paranee, mitä enemmän metatietoja aineistoista tarjotaan.
    • Esimerkiksi metatietoihin lisättävät avainsanat auttavat datan hyödyntäjiä löytämään haluamaansa aiheeseen liittyvää dataa eri palveluista.

Lue lisää DCAT-AP:sta.

Metatietojen laadunvarmistaminen data.europa.eu-palvelussa

Metadatan laadunvarmistus tarkistaa metadatan kunkin harvestoinnin yhteydessä. Laadunvarmistamisen tarkoituksena on auttaa tiedontuottajia ja dataportaaleja tarkistamaan metatietojen laatua ja saamaan parannusehdotuksia.

Metadatan laadunvarmistuksessa arvioitavat osa-alueet on johdettu FAIR-periaatteista. Osa-alueet ovat:

  • löydettävyys,
  • saavutettavuus,
  • yhteentoimivuus,
  • uudelleenkäytettävyys ja
  • tilannekohtaisuus.

Lisätietoa metatietojen laadunvarmistuksesta löydät data.europa.eu-palvelun sivuilta.


Metatietojen olisi hyvä olla saatavilla sekä ihmis- että koneluettavassa formaatissa. Metatiedot kannattaa tarjota suomen kielellä, mutta mahdollisuuksien mukaan myös ruotsiksi ja englanniksi. Erityisesti englanninkielisistä metatiedoista on hyötyä mahdollisille kansainvälisille datan hyödyntäjille. Avoindata-palveluun kuvatut tietoaineistot löytyvät automaattisesti data.europa.eu-palvelusta, joka kerää yhteen eurooppalaisen datan ja antaa siten eri maiden avoimelle tiedolle kansainvälistä näkyvyyttä.

Julkaisukanavia

Metatietojen julkaisu Avoindata-palvelussa

Kun julkaiset tietoa Avoindata-palvelussa, sinun pitää täyttää vähintään pakolliset metatietokentät. Nämä kuvailutiedot vaaditaan, jotta julkaistu data löytyy palvelusta ja sitä pystytään hyödyntämään. Tällaisia metatietoja ovat muun muassa kuvaus ja lisenssi. Halutessaan tietoaineistolle voi lisätä myös erillisen tekstitiedoston, jossa voi kuvailla aineistoa tarkemmin.

Avoindata on luonut ja dokumentoinut oman DCAT-AP-laajennoksensa (englanniksi). Laajennoksen ansiosta myös Avoindata on DCAT-AP yhteensopiva, palvelun haku toimii paremmin ja tietoaineistot löytyvät helposti data.europa.eu-palvelusta, jonne aineistojen metatiedot kopioidaan, eli harvestoidaan. Metatietomallia tietoaineistojen kuvailemiseen on myös kuvattu Avoindata-palvelun viitekehyksessä (Google docs)

Lisätietoja DCAT-AP:sta ja Avoindata-palvelun laajennoksesta.

Yhteentoimivuusalustan hyödyntäminen

Digi- ja väestötietoviraston ylläpitämä Yhteentoimivuusalusta tarjoaa työkalut tietosisältöjen kuvailuun ja niiden metatietojen määrittelyyn. Se on avoin verkkoalusta, jolla voi laatia sekä ihmis- että koneymmärrettäviä tietojen kuvauksia. Alustan työkaluja ovat Tietomallit, Sanastot ja Koodistot.

Tavoitteena on, että tietojen tarvitsijoilla on yksi paikka, josta löytää eri organisaatioiden välillä vaihdettavien tietojen metatietokuvaukset. Tavoitteena on myös tietosisältöjä kuvaavien tietomääritysten yhdenmukaisuus ja uudelleenkäyttö: aiemmin tehtyjä sanastoja, koodistoja ja tietomalleja tulee hyödyntää mahdollisimman paljon.

Uudelleenkäytön periaate on osa yhteentoimivuusmenetelmää eli tapaa hallita, tuottaa ja ylläpitää digitaalisten palveluiden ja tietovirtojen taustalla tarvittavia tietomäärityksiä ja metatietoja. Se ohjaa organisaatioiden yhteisten ydinkäsitteiden, ydinluokkien ja koodistojen tekemistä ja sitä, miten yksittäisen organisaation omaan käyttöönsä tekemät kuvaukset kannattaa yleistää kaikkien käyttöön. Samalla se ohjaa sitä, miten näitä yhteisiä kuvauksia voidaan hyödyntää organisaatioiden omien kuvausten tekemisessä.

Yhdenmukaisten käsitteiden käyttö helpottaa palveluiden suunnittelua ja ymmärrettävyyttä. Valmiiden sanastojen, koodistojen ja tietomallien hyödyntäminen alentaa tietojärjestelmien kehittämiskustannuksia, koska se nopeuttaa näitä kuvauksia hyödyntävien tahojen tietojärjestelmäkehitystä ja edistää organisaation tietojärjestelmien yhteentoimivuutta muiden tahojen tietojärjestelmien kanssa. Puhutaan semanttisesta yhteentoimivuudesta eli siitä, että sekä tietojen tuottaja että niiden hyödyntäjä ymmärtävät tietojen merkityksen samalla tavalla ja voivat keskenään vaihtaa tietoja niin, että tietojen merkitys matkan varrella pysyy muuttumattomana.

Yhteentoimivuusalustalla olevat valmiit tietomääritykset ovat vapaasti kaikkien hyödynnettävissä. Tietosisältöjen tuottajille alustan työkalut ovat maksuttomasti käytettävissä terminologiseen sanastotyöhön, koodistojen hallintaan ja tietomallinnukseen. Sisältöjä voivat tuottaa niin julkisen hallinnon kuin myös yksityisen sektorin toimijat. Tietosisältöjen tuottajat vastaavat kukin omista tietomäärityksistään sekä niiden ajantasaisuudesta ja laadusta.

Yhteentoimivuusalustan julkiseen dokumentaatioon on koottu tietoa siitä, kuinka Yhteentoimivuusalustalle voi liittyä ja annetaan perusohjeistus siitä, kuinka päästä alkuun työkalujen käytössä.

Organisaatioiden käytänteet

Tietoa jo avanneet organisaatiot ovat julkaisseet metatiedot tietoaineiston ohessa joko dataportaalissa (kuten Avoindata), organisaation omilla verkkosivuilla tai molemmissa.

Metatietokäytännöt Paikkatietohakemistossa

Maanmittauslaitoksen ylläpitämä Paikkatietohakemisto-palvelu mahdollistaa paikkatiedon tuottajille metatietojen tallentamisen ja jakelun sekä INSPIREn mukaisille että myös muille paikkatietoaineistoille ja -palveluille. 

Paikkatietoaineistoista kuvataan muun muassa maantieteellinen ja ajallinen kattavuus, tuotantoprosessi ja saatavuuteen liittyviä rajoituksia. Paikkatietopalveluista kuvataan esimerkiksi tarjottavat aineistot ja linkit itse palveluun. Kun avoimien paikkatietoaineistojen ja -palveluiden metatiedoille laittaa Avoindata.fi-avainsanan, ne siirtyvät harvestoinnissa Avoindata-palveluun. INSPIREn ulkopuolisille aineistoille ja palveluille tulisi lisätä avainsana ei-inspire, jotta ne eivät päädy Suomen INSPIRE-seurantatuloksiin.

Palveluun on rekisteröitynyt lähes 300 metatietojen laatijaa, jotka edustavat noin 150 organisaatiota. Metatiedot on julkaistu yli 1 500 paikkatietoaineistolle tai -palvelulle. Niistä noin puolet kuuluu INSPIREn piiriin.

Metatietokäytännöt Helsinki Region Infoshare -palvelussa

Datalle kannattaa antaa mahdollisimman yleistajuinen nimi. Lisäksi datasta kannattaa kirjoittaa yleistajuinen sanallinen kuvaus, jossa kerrotaan muun muassa,

  • mistä ja millaisesta datasta on kyse,
  • miten se on laadittu tai kerätty ja
  • onko datassa jotain erityistä, jota käyttäjän tulisi tietää, jotta hän osaa tulkita dataa oikein.

Kuvauksessa kannattaa kertoa avoimesti myös datan puutteista sekä mahdollisista virheistä. Olisi myös hyvä, että datan ominaisuustiedot sekä datassa käytetyt lyhenteet kuvataan ja kirjoitetaan auki. Datan metatiedot kannattaa kääntää myös englanniksi.

HRI:n käyttämä metatietomalli.

Metatietokäytännöt Suomen ympäristökeskuksessa

SYKEssä on käytössä tallennustyökalu metatietojen kuvaamiseen (metadataeditori) ja erillinen loppukäyttäjille tarkoitettu metatietopalvelu

Metatietoja on mahdollista tuottaa tietoaineistoista ja -järjestelmistä, rajapintapalveluista, ympäristöraportoinneista sekä tutkimusdatasta. Näille kaikille on toteutettu omat metatietoprofiilit. Tietoaineistojen ja rajapintapalveluiden metatietoprofiilit noudattavat INSPIRE-direktiivin vaatimuksia. 

Sekä metadataeditori että metatietopalvelu tarjoavat avoimet rajapinnat metatietojen harvestointiin. Rajapintojen kautta SYKEn aineistojen ja rajapintojen kuvauksia siirretään Maanmittauslaitoksen ylläpitämään Paikkatietohakemistoon (INSPIRE-direktiivin mukaiset metatiedot), DVV:n ylläpitämään Avoindata-palveluun (SYKEn avoimien aineistojen metatiedot) sekä CSC:n Etsin.fi-palveluun.

Harvestoinnin kautta SYKEn avoimet aineistot löytyvät myös paikkatietohakemistosta ja sitä kautta Euroopan paikkatietohakemistosta. Avoindata.fi:n kautta SYKEn aineistot löytyvät myös Euroopan dataportaalista.

Kuva: SYKEn metatietokäytännöt

Metatietokäytännöt Tilastokeskuksessa

Luotettavien tilastojen tekeminen ja niiden tulkitseminen vaatii paljon taustatietoja tilastoista ja niiden kuvaamista asioista. Tietoa tilastoista -osioon on koottu Tilastokeskuksen tilastojen metatiedot. Metatietopalvelu sisältää seuraavia metatietokokonaisuuksia.

Tilastokeskus ylläpitää ja julkaisee kansallisia luokitussuosituksia. Niistä useimmat perustuvat EU-direktiiveillä vahvistettuihin kansainvälisiin standardeihin. Luokitussuosituksia käyttämällä edistetään eri aikoina ja eri alueilta tuotettujen tilastotietojen vertailtavuutta.

Luokitukset muodostuvat nimikkeistä eli luokkien nimistä, niille annetuista koodeista eli numero- tai kirjaintunnuksista sekä luokkien kuvauksista eli määritelmistä. Luokittelulla tarkoitetaan tilastoaineistoissa esiintyvien yksittäisten tietojen jaottelua määrättyjen ominaisuuksien mukaan eri ryhmiin siten, että kukin yksikkö kuuluu vain yhteen ryhmään. Luokittelun yhteydessä ryhmät nimetään ja niille annetaan tunnukset. Tilastokeskuksen luokituksia on julkaistu myös avoimen rajapintapalvelun kautta.

Julkaisu

Tässä osiossa kuvataan, miten ja missä avattava tietoaineisto kannattaa julkaista.

Tietoa jo avanneet organisaatiot ovat yleensä julkaisseet avattavan tietoaineiston metatietoineen julkisessa dataportaalissa, jotta tietoaineisto olisi mahdollisimman helposti ja nopeasti löydettävissä.

FAIR-periaatteiden noudattaminen datan julkaisussa

FAIR-periaatteet ovat alun perin kehitetty tutkimustiedolle. Niitä voi kuitenkin soveltaa myös avoimen datan julkaisussa, vaikka kaikkia periaatteita ei välttämättä voikaan noudattaa sellaisenaan.

FAIR-lyhenne tulee sanoista Findable (löydettävä), Accessible (saavutettava), Interoperable (yhteentoimiva) ja Re-usable (uudelleenkäytettävä). 

FAIR-periaatteiden mukaan tietoaineiston tulisi olla löydettävä, saavutettava, yhteentoimiva sekä uudelleenkäytettävä.

Kuva: FAIR-periaatteet lyhyesti selitettynä

Periaatteita noudattamalla pyritään varmistamaan, että dataa on helppo käyttää uudelleen ja julkaistu data kuvailutietoineen on laadukasta. 

Varmista, että julkaisemasi avoin data noudattaa FAIR-periaatteita:

  1. Julkaise data julkisessa dataportaalissa, esimerkiksi Avoindatassa. 
  2. Varmista, että data saa yksilöllisen tunnisteen.
  3. Julkaise data avoimessa tiedostomuodossa.
  4. Kuvaile data kattavasti.
  5. Lisensoi data avoimella käyttöluvalla, kuten Creative Commons BY 4.

Lue lisää FAIR-periaatteista avoimen datan julkaisemisessa.

Missä data kannattaa julkaista?

Valtionhallinnon tekemät datan avaukset on hyvä tehdä näkyviksi Avoindata-palvelussa. Sitä kautta viesti tavoittaa suuren määrän datan hyödyntämisestä kiinnostuneita.

Tiedon jakamista varten perustettuja dataportaaleja löytyy useita.

  • Avoindata-palvelussa kuka tahansa voi julkaista kaikenlaista avointa dataa.
  • Pääkaupunkiseudun kaupungit julkaisevat datansa lähtökohtaisesti HRI-palvelussa.
  • Paikkatietohakemisto kokoaa tiedontuottajien laatimat ja julkaisemat paikkatietojen ja -palveluiden metatiedot
  • Kansainvälisesti eri julkishallinnon tietoaineistojen metatietoja voi hakea ja selata data.europa.eu-palvelussa.

Avoindata-palvelu toimii kansallisena avoimen datan yhteyspisteenä, josta löytyvien tietoaineistojen kuvailutiedot harvestoidaan ja julkaistaan Euroopan komission hallinnoimassa data.europa.eu-palvelussa. Avoindata sisältää paljon muissa suomalaisissa dataportaaleissa julkaistujen tietoaineisten kuvailutietoja - tietoja harvestoidaan muun muassa Helsinki Region Infoshare -palvelusta ja Paikkatietohakemistosta.

Sen lisäksi, että organisaatio julkaisee tietoaineistonsa kuvailutiedot jossain dataportaalissa, voi organisaatio julkaista tietoa myös omilla verkkosivuilla.

Julkaiseminen Avoindata-palvelussa

Avoindata on kansallinen avoimen datan palvelu. Sen tavoitteena on koota kaikki suomalainen avoin data yhteen paikkaan.

Kansallisessa portaalissa on se hyöty, että organisaation ei tarvitse käyttää omia resurssejaan portaalin kehittämiseen ja ylläpitoon. Avoindataa kehitetään jatkuvasti ja portaalilla on vakiintunut käyttäjäkunta, joten erilaiset hyödyntäjät löytävät uudet aineistot helposti. Palvelu perustuu avoimeen lähdekoodiin ja on käytettävissä kolmella eri kielellä.

Avoindata-palvelu tarjoaa muun muassa:

  • Maksuttoman julkaisualustan avoimille tietoaineistolle. 
  • Kansainvälistä näkyvyyttä. Data.europa.eu-palvelu harvestoi Avoindata-palvelua, eli kaikki palveluun ladattu data löytyy myös Euroopan kansainvälisestä avoimen datan portaalista.
  • Tilastoja. Avoindatasta saa erilaisia tilastoja muun muassa palvelun käytöstä sekä organisaatioiden ja tietoaineistojen suosittuudesta.
  • Tukimateriaalia datan avaamiseen ja julkaisemiseen.

Avoindatan käyttö on mahdollista myös rajapinnan kautta. Lisätietoja Avoindatan käyttämisestä rajapinnan kautta.

Julkaiseminen Paikkatietohakemistossa ja Paikkatietoikkuna.fi-palvelussa

Paikkatietohakemisto on Maanmittauslaitoksen ylläpitämä kansallinen metatietopalvelu, jossa tiedontuottajat laativat, julkaisevat ja päivittävät metatietoja. Lue lisää metatietojen julkaisemisesta Paikkatietohakemistossa.

Paikkatietoikkuna.fi-palvelu on Maanmittauslaitoksen ylläpitämä kansallinen geoportaali, joka esittelee paikkatietoaineistoja ja -palveluja sekä niiden hyödyntämismahdollisuuksia. Maanmittauslaitos vie tiedontuottajien rajapintapalveluiden kautta julkaisemia karttatasoja Paikkatietoikkunaan pyynnöstä. Kunkin tiedontuottajan kanssa tehdään sopimus, jossa sovitaan mm. käyttöehdoista. Lisätietoja Paikkatietoikkunasta.

Palvelut ovat on keskeinen osa Suomen INSPIRE-toimeenpanoa. INSPIRE-direktiivin velvoittamia ovat viranomaiset, jotka hallinnoivat tai ylläpitävät direktiivin soveltamisalaan kuuluvia paikkatietoaineistoja. Lisää INSIPIRE-direktiivin velvoitteista Maanmittauslaitoksen verkkosivuilta.

Julkaiseminen HRI-palvelussa

Pääkaupunkiseudun kaupunkien (Helsinki, Espoo, Vantaa ja Kauniainen kuntayhtymineen) avoimet datat julkaistaan hri.fi:ssä, josta datojen metatiedot harvestoituvat automaattisesti Avoindataan.

Viestintä

Tässä osiossa kuvataan, miten ja missä jaettavasta tietoaineistosta kannattaa viestiä. Viestintä on yksi keino parantaa tietoaineiston löydettävyyttä, joten viestintää kannattaa toteuttaa monipuolisesti eri kanavissa.

Miten datan julkaisusta kannattaa viestiä?

Organisaation kannattaa markkinoida avaamiaan tietoaineistoja eri viestinnän keinoin ja kannustaa datan hyödyntämiseen. Alla on listattu hyviä käytänteitä avatusta datasta viestimiseen.

  • Avatuista tietoaineistoista kannattaa viestiä mahdollisimman laajasti, mutta myös kohdentaa viestintää kohderyhmälle.
  • On hyvä kuvata minkälaista dataa olet avannut ja missä se on julkaistu.
  • Datasta tulee kertoa, missä muodossa se on saatavilla, mistä se on peräisin ja miltä ajalta se on tuotettu.

Myös tietoaineistojen käyttäjiä kannattaa rohkaista kertomaan kehittämistään sovelluksista tai palveluista, jotka hyödyntävät organisaation julkaisemaa avointa tietoa. Mahdollisia sovellusesimerkkejä on hyvä tuoda esille esimerkiksi sosiaalisessa mediassa ja inspiroida näin muita sovelluskehittäjiä sekä datan hyödyntäjiä.

Missä datan julkaisusta kannattaa viestiä?

Avatusta tiedosta voi ilmoittaa esimerkiksi

  • organisaation sivuilla,
  • uutiskirjeessä ja
  • sosiaalisessa mediassa.

Lisäksi dataa voi esitellä organisaation verkostoille ja sen hyödyntämiseen voi kannustaa järjestämällä erilaisia tapahtumia, jossa dataa hyödynnetään.

On hyvä muistaa, että viestintää voivat tehdä useat tahot. Esimerkiksi pääkaupunkiseudulla sekä datan avaajataho että HRI-palvelu viestivät avauksesta.

Lue lisää avatun tietoaineiston viestimisestä Open Data Handbookista (englanniksi).

Tukimateriaalia aiheeseen

Tästä osiosta löydät tukimateriaalia luvun aiheisiin liittyen.

Koulutuksia englanniksi data.europa.eu:n sivuilla: